Elämää kuoleman jälkeen

Nissen vaimo on juuri kuollut, mutta koska Nisse on jo surutyönsä tehnyt, ovat jäljellä enää käytännön järjestelyt. Nisse päättää, että hautajaisista tulee pienet ja ilman vieraita, jotka ottavat osaa ja valittelevat surua. Ystävät ja sukulaiset lähettävät kuitenkin kukkia ja soittelevat jatkuvasti. Nissen poika Stefan yrittää parhaansa mukaan luovia ja pysyä Nissen perässä ja saa lopulta isältään tehtäväksi kertoa hautajaisvieraille ettei heitä kaivata muistotilaisuuteen. Myös Nissen sisko Elsa saapuu paikalle, muuttaen asumaan Nissen taloon, entiseen lapsuuden kotiinsa. Elsalla on myös oma agendansa järjestelyissä Nissen vaimon poismenon jälkeen. Lopulta Nisse havahtuu ja ymmärtää, että hän ei ole ainoa, joka ikävöi hänen vaimoaan.

Elämää kuoleman jälkeen

Nisse on vanhempi mies, jonka päivät kuluvat vanhassa talossaan asumiseen ja sen pihalla linnunpönttöjä rakentelemisessa. Nissellä on kuitenkin eräänlainen salaisuus, josta hän ei halua juuri puhua. Hänen vaimonsa Leila on kuollut ja hautajaiset järjestetään piakkoin. Stefan on NIssen ja Leilan poika, joka joutuu kertomaan läheisille, että muistotilaisuuteen ei ole tulemista, muka Leilan oman toiveen vuoksi. Päätöksen takana on kuitenkin Nisse, joka vain haluaa hautajaiset alta pikaisesti pois. Stefan ei pidä tästä tilanteesta, koska hän on se, joka joutuu olemaan äitinsä sukulaisiin ja ystäviin yhteydessä. Muut ihmiset haluaisivat päästä suremaan. Elämää kuoleman jälkeen on ohjaaja Klaus Härön elämäkerrallinen ja ruotsinkielinen elokuva, jossa on niin arjen draamaa, tragiikkaa kuin komediallisiakin elementtejä.

Tiesitkö, että...?

Trivia

Tiesitkö että ohjaaja Klaus Härö oli saman ikäinen äidinsä kuollessa, kuin elokuvan parikymppinen Stefan. Elokuvan tapahtumissa onkin paljon samoja aihioita ja aihepiirejä kuin Härön omassa elämässä. Niinpä sitä voikin kutsua omaelämäkerralliseksi elokuvaksi.

Trivia

Klaus Härön elokuva Miekkailija vuodelta 2015 oli Golden Globe -ehdokkaana. Sama elokuva pääsi myös Oscar-ehdokkaiden vieraskielisten elokuvien ns. short listille, joka on yhdeksän elokuvan lista, josta valitaan lopullliset ehdokkaat. Miekkailija ei kuitenkaan päässyt varsinaisesksi Oscar-ehdokkaaksi.

Lainaus

Nisse: En halua tänne mitään ihmisiä, joita en tunne. Vain sinut ja minut.

Katso Elämää kuoleman jälkeen

Elämää kuoleman jälkeen (Livet efter döden) jatkaa Klaus Härön surullismielisten mutta huumoriakin sisältävien elokuvien linjaa, joissa huumori saattaa näyttäytyä arjen pikkuasioissa hienoisena elementtinä. Elokuvan pääosissa nähtävät Peik Stenberg (Nisse) ja Martin Paul (Stefan) tekevät hienot roolityöt isänä ja poikana, jotka joutuvat käymään läpi perheen äidin poismenoa keskustelemalla, vaikka Nisse haluaisi surra omalla tavallaan yksinäisyydessään ja tehdä linnunpönttöjä. Oraviakin pitää hätistellä pois linnunpönttöjen läheltä. Tässä elokuvassa monet suomalaiset huomaavat varmasti kiinnekohtia ja kokemuksia omasta elämästä ja läheisten (tai oman itsen) suhtautumista kuolemaan, suremiseen ja uskonnollisuuteen. Klaus Härön elokuva saa katsojan ajattelemaan omaa elämäänsä ja läheisten kohtaloaan kauniilla tavalla. Moni varmasti samaistuu sekä Stefaniin että Nisseen, vaikka hahmot ovat muuten melko erilaiset. Elokuvan draamaa tulee sopivasti hämmentämään vielä täti Elsa eli Nissen sisko, joka tulee asumaan Nissen lapsuudenkotia. Tämä lämminhenkinen elokuva näyttää kauniilla tavalla kuinka juro suomalainen mies joutuu väkisinkin huomaamaan kuinka yhdessä sureminen voi olla monille tärkeä tapa käsitellä läheisen poismenoa, vaikka itse haluaisikin käpertyä ikävän ja surun keskelle sekä olla ajattelematta asiaa. Sekä tehdä linnunpönttöjä. Klaus Härö on onnistunut taas luomaan pienimuotoisen, mutta suuria tunteita sisältävän elokuvan suomalaisesta sielunelämästä, joka on tuttu monelle.

*Huomio: Käyttöoikeuksien vuoksi joitakin elokuvia voi joskus vain ostaa. Tämä rajoitus on voimassa yleensä vain muutama viikko elokuvien lanseerauksen jälkeen, mutta joskus oikeudet voivat koskea myös vanhempia elokuvia.