Elämää kuoleman jälkeen
Nisse on vanhempi mies, jonka päivät kuluvat vanhassa talossaan asumiseen ja sen pihalla linnunpönttöjä rakentelemisessa. Nissellä on kuitenkin eräänlainen salaisuus, josta hän ei halua juuri puhua. Hänen vaimonsa Leila on kuollut ja hautajaiset järjestetään piakkoin. Stefan on NIssen ja Leilan poika, joka joutuu kertomaan läheisille, että muistotilaisuuteen ei ole tulemista, muka Leilan oman toiveen vuoksi. Päätöksen takana on kuitenkin Nisse, joka vain haluaa hautajaiset alta pikaisesti pois. Stefan ei pidä tästä tilanteesta, koska hän on se, joka joutuu olemaan äitinsä sukulaisiin ja ystäviin yhteydessä. Muut ihmiset haluaisivat päästä suremaan. Elämää kuoleman jälkeen on ohjaaja Klaus Härön elämäkerrallinen ja ruotsinkielinen elokuva, jossa on niin arjen draamaa, tragiikkaa kuin komediallisiakin elementtejä.
Tiesitkö, että...?
Trivia
Tiesitkö että ohjaaja Klaus Härö oli saman ikäinen äidinsä kuollessa, kuin elokuvan parikymppinen Stefan. Elokuvan tapahtumissa onkin paljon samoja aihioita ja aihepiirejä kuin Härön omassa elämässä. Niinpä sitä voikin kutsua omaelämäkerralliseksi elokuvaksi.
Trivia
Klaus Härön elokuva Miekkailija vuodelta 2015 oli Golden Globe -ehdokkaana. Sama elokuva pääsi myös Oscar-ehdokkaiden vieraskielisten elokuvien ns. short listille, joka on yhdeksän elokuvan lista, josta valitaan lopullliset ehdokkaat. Miekkailija ei kuitenkaan päässyt varsinaisesksi Oscar-ehdokkaaksi.
Lainaus
Nisse: En halua tänne mitään ihmisiä, joita en tunne. Vain sinut ja minut.
Katso Elämää kuoleman jälkeen
Elämää kuoleman jälkeen (Livet efter döden) jatkaa Klaus Härön surullismielisten mutta huumoriakin sisältävien elokuvien linjaa, joissa huumori saattaa näyttäytyä arjen pikkuasioissa hienoisena elementtinä. Elokuvan pääosissa nähtävät Peik Stenberg (Nisse) ja Martin Paul (Stefan) tekevät hienot roolityöt isänä ja poikana, jotka joutuvat käymään läpi perheen äidin poismenoa keskustelemalla, vaikka Nisse haluaisi surra omalla tavallaan yksinäisyydessään ja tehdä linnunpönttöjä. Oraviakin pitää hätistellä pois linnunpönttöjen läheltä. Tässä elokuvassa monet suomalaiset huomaavat varmasti kiinnekohtia ja kokemuksia omasta elämästä ja läheisten (tai oman itsen) suhtautumista kuolemaan, suremiseen ja uskonnollisuuteen. Klaus Härön elokuva saa katsojan ajattelemaan omaa elämäänsä ja läheisten kohtaloaan kauniilla tavalla. Moni varmasti samaistuu sekä Stefaniin että Nisseen, vaikka hahmot ovat muuten melko erilaiset. Elokuvan draamaa tulee sopivasti hämmentämään vielä täti Elsa eli Nissen sisko, joka tulee asumaan Nissen lapsuudenkotia. Tämä lämminhenkinen elokuva näyttää kauniilla tavalla kuinka juro suomalainen mies joutuu väkisinkin huomaamaan kuinka yhdessä sureminen voi olla monille tärkeä tapa käsitellä läheisen poismenoa, vaikka itse haluaisikin käpertyä ikävän ja surun keskelle sekä olla ajattelematta asiaa. Sekä tehdä linnunpönttöjä. Klaus Härö on onnistunut taas luomaan pienimuotoisen, mutta suuria tunteita sisältävän elokuvan suomalaisesta sielunelämästä, joka on tuttu monelle.
*Huomio: Käyttöoikeuksien vuoksi joitakin elokuvia voi joskus vain ostaa. Tämä rajoitus on voimassa yleensä vain muutama viikko elokuvien lanseerauksen jälkeen, mutta joskus oikeudet voivat koskea myös vanhempia elokuvia.
